Jämsän elintarvikejalostuksen kasvupolku 2026–2035

Data, matkailu ja ilmailu

Suuret investoinnit dataan, matkailuun ja ilmailuun toimivat Jämsän kasvun vetureina. Ne voivat vahvistaa alueen kysyntää ja luoda mahdollisuuksia yrityksille, työpaikoille sekä paikallisille tuotteille ja palveluille.

Investointien toteutusvaiheet vaihtelevat: osa on käynnissä tai toteutunut, osa suunnitteilla. Vaikutukset täsmentyvät hankkeiden edetessä.

Paikallisista raaka-aineista uusia tuotteita ja työtä

Jämsän elintarvikejalostuksen kasvupolku 2026–2035 perustuu Paikallista markkinoille -hankkeessa tunnistettuihin mahdollisuuksiin. Se ei ole kaupungin virallinen suunnitelma, vaan ehdotus keskustelun ja jatkovalmistelun pohjaksi.

Kasvupolku kokoaa ajatuksia siitä, miten paikallisesta ruoasta voisi syntyä uutta yritystoimintaa, työpaikkoja ja elinvoimaa. Keskeistä on nostaa raaka-aineiden jalostusastetta ja vahvistaa tuottajien, jalostajien, kaupan, ruokapalvelujen ja matkailuyritysten yhteistyötä.

Jämsässä kasvun pohjana ovat vahvat elintarvikeyritykset, pienjalostajat, monipuoliset raaka-aineet ja Himos-Jämsän matkailu. Mahdollisuuksia tarjoavat maatilojen tuotteet, järvikala, riista, marjat, sienet ja luonnonyrtit sekä elintarvikekäyttöön soveltuvat sivu- ja hukkavirrat. Lähtökohtana on hyödyntää olemassa olevia tiloja, laitteita ja osaamista.

Viisi tunnistettua kehittämismahdollisuutta

Raaka-aineet liikkeelle: tuottajien ja kerääjien verkostot sekä paikalliset vastaanottopisteet.

Yhteiset jalostustilat: kokeilu- ja tuotantokeittiö, kylmävarastointi ja kuivausmahdollisuudet.

Uudet tuotteet: erikoiselintarvikkeet, artesaaniruoka ja sivuvirtojen hyödyntäminen.

Tuotteet markkinoille: yhteistyö kaupan, julkisten keittiöiden ja matkailuyritysten kanssa sekä myynti Jämsän ulkopuolelle.

Tekijät ja tunnettuus: yrittäjyyden, osaamisen ja omistajanvaihdosten tukeminen sekä paikallisen ruoan näkyvyyden vahvistaminen.

Millainen kasvu voisi olla mahdollista?

Kasvupolussa ehdotetaan elintarvikevalmistuksen työpaikkamäärän kasvua 127:stä 165 työpaikkaan vuoteen 2035 mennessä. Vahvemman kasvun vaihtoehdossa tavoitetaso olisi 180 työpaikkaa. Valmistavien yritysten määrälle esitetään kasvua noin kymmenestä 29:ään. Nämä ovat alustavia tavoitetasoja, joiden toteutuminen edellyttää yritysten kasvua, uusia yrittäjiä ja myyntiä myös Jämsän ulkopuolelle.

Ensimmäisiksi toimiksi ehdotetaan yhteiskeittiön kokeilua, raaka-aineiden ja sivuvirtojen kartoitusta, kylmävaraston ja kuivaamon valmistelua sekä tuottajien ja ostajien yhteistyön vahvistamista. Kokeilujen ja tarkempien selvitysten avulla voidaan arvioida, mille ratkaisuille on kysyntää ja kannattavan toiminnan edellytyksiä.

Kasvupolku on laadittu osana Euroopan unionin osarahoittamaa Paikallista markkinoille -hanketta.

Kasvupolun ja sen taustaselvityksen on koonnut projektipäällikkö Visa Törmälä Paikallista markkinoille -hankkeessa. Ne perustuvat hankkeessa koottuun tilasto- ja tutkimustietoon, maakunnan strategioihin, yrityshaastatteluihin sekä keskusteluihin tuottajien, jalostajien, ravintoloiden, matkailuyritysten ja julkisten toimijoiden kanssa. Kasvupolku on hankkeen ehdotus Jämsän elintarvikejalostuksen kehittämiseksi. Se ei ole kaupungin tai muun viranomaisen virallisesti hyväksymä strategia. Toivomme, että se toimii keskustelun ja yhteisen kehittämisen pohjana, ja kommentit ja täydennykset ovat tervetulleita.

Visio 2035

Uusia ruokayrityksiä ja -tuotteita Jämsään

Jämsässä syntyy uusia ruokayrityksiä ja -tuotteita. Paikallinen raaka-aine jalostetaan, myydään ja syödään lähellä. Jämsä tunnetaan erikoiselintarvikkeiden, artesaaniruoan ja ruokamatkailun keskuksena.

Lähtökohdat

Jämsässä on kaksi kasvavaa ankkuriyritystä, Elonen ja Jokilaakson Juusto, joiden koko liikevaihto on yhteensä noin 38 milj. euroa. Lisäksi kaupungissa on monipuolista pienjalostusta sekä paikalliseen ruokaan sitoutuneita ravintoloita ja matkailuyrityksiä. Kun matkailu ja ravintolat lasketaan mukaan, Jämsään kytkeytyvä ruoka-alan liiketoiminta on suuruusluokaltaan noin 75 milj. euroa (taustaselvitys, luku 2.10). Ruokaketju työllistää Jämsässä 526 henkeä, mikä on 8 % kaikista työpaikoista (Tilastokeskus 2024).

Kysyntä kasvaa. Himoksen uudet hotellit lisäävät matkailua, ja Patrian F-35-tehdas Hallissa työllistää noin 150 henkeä. Kaipolaan suunnitellun datakeskuksen rakentaminen toisi alueelle tuhansia työntekijöitä, mutta hankkeen luvat ovat vielä kesken.

Kasvua rajoittavat puuttuvat yhteiset rakenteet, kuten kylmävarasto, kuivaamo ja ostopisteet. Lisäksi tuotteet ja ostajat eivät löydä toisiaan, ja tuottajat vähenevät ja ikääntyvät.

Mihin tähtäämme

Haemme ensisijaisesti uusia yrityksiä ja tuotteita emmekä volyymia. Painopisteinä ovat erikoistuotteet, artesaaniruoka, villiyrtit, sienet ja marjat, valmis- ja välipalatuotteet sekä tuotteet, jotka täydentävät ankkuriyritysten valikoimaa.

Viisi painopistettä

Raaka-aine liikkeelle: kylätaloista marjojen ja sienten vastaanottopisteitä sekä keruuverkosto.
Yhteiset rakenteet: kylmä- ja pakkasvarasto sekä kuivaamo.
Uudet tuotteet ja paikallinen hankinta: vastataan ruokatrendeihin ja kehitetään erikoistuotteita.
Markkinat kohtaamaan: julkiset keittiöt, Himos, ruokamatkailu ja yhteinen tilauskanava.
Tekijät ja tunnettuus: jatkajat ja uudet tuottajat, oma alkuperätunnus sekä vienti lähimarkkinoille.

Olemassa olevat tilat käyttöön

Ennen uusia investointeja otamme käyttöön tyhjiksi jääneet ja vajaakäyttöiset elintarviketilat. Ensimmäinen kohde on Saksalan vanhusyksikön tyhjillään oleva valmistuskeittiö. Siitä tehdään kokeilu- ja tuotantokeittiö, jossa voi kokeilla, oppia ja valmistaa tuotteita pienimuotoisesti ilman omaa investointia.

Tavoitteet 2035

Ruokaa valmistavien yritysten määrä kasvaa kymmenestä 29–35:een: mikroyrityksiä (alle 10 henkeä, myös sivutoimiset) 8 → 25–30 ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä (10–249 henkeä) 2 → 4–5.
Ruokaketjun työpaikkoja on 560–620.
Tavoitteiden yläraja on kasvu-ura, jos matkailu ja uudet työpaikat kasvavat ennakoidusti. Kumpaa uraa tavoitellaan, päätetään vuonna 2027.

Ensimmäiset askeleet 2026–2027

Ensimmäisinä askelina käynnistetään Saksalan kokeilukeittiö ja kylätalojen pilotti, avataan tuottajien ja ostajien kohtaamispaikka ja aloitetaan kylmävaraston ja kuivaamon valmistelu. Lisäksi julkisten keittiöiden hankintamalli uudistetaan. Hankkeet rahoitetaan nykyisen CAP27-kauden välineillä. Investointitukea voi saada nykyisellä CAP27-kaudella enintään 35 %.

Lue lisää ja osallistu keskusteluun

Kasvupolku: tiivis ehdotus (PDF, 15 s.) ↗

Avaa taustaselvitys (PDF, 78 s.) ↗

Lisätietoja: projektipäällikkö Visa Törmälä

Kommentoi kasvupolkua sähköpostilla →040 515 3455

Aineisto on tarkoitettu suunnittelun tueksi.