Lähiruoka ja lähituotanto jämsäläisten yritysten liiketoiminnassa

Kievari Rantapirtti

Ruoan alkuperä ja tarinat osana matkailuelämystä

Yritykseen liittyvä henkilö: yrittäjä Timo Niinimäki.

Kievari Rantapirtillä suomalainen ruoka, luonnonantimet ja yhteistyö muiden tuottajien kanssa ovat osa matkailupalvelujen kokonaisuutta. Haastattelussa lähiruokaa tarkastellaan joustavasti suomalaisuuden kautta: tärkeää on, että tuote on laadukas ja sopii yrityksen ruokatarjontaan.

Raaka-aineiden alkuperästä kerrotaan asiakkaille, ja ruokaan liitetään sen tekijöiden ja hankinnan tarinoita. Omassa keittiössä valmistetaan esimerkiksi sinappeja ja hyödynnetään villiyrttejä sekä riistaa. Paikallisuus näkyy siten sekä raaka-aineissa että tavassa valmistaa ja esitellä ruokaa. Yrityksen näkökulmasta kiinnostavien tuotteiden etsiminen ja tuottajayhteyksien ylläpitäminen kuuluvat toimintaan.

Center Market Himos

Lähituotteille näkyvyyttä ja myyntikanava

Yritykseen liittyvä henkilö: yrittäjä Olli Lahtomäki.

Center Market Himos tuo lähialueen tuotteita matkailijoiden, mökkiläisten ja paikallisten asukkaiden saataville. Haastattelussa esitellään muun muassa paikallisia liha- ja viljatuotteita, kananmunia, mehuja, hilloja ja makeisia. Lähituotteiden löytämistä helpotetaan hyllymerkinnöillä.

Kaupan rooli ulottuu tuotteiden myyntiä laajemmalle. Myymälän yhteydessä järjestettävät lähiruokatapahtumat kokoavat tuottajia ja asiakkaita yhteen sekä tekevät alueen tarjontaa tunnetuksi. Haastattelussa korostuvat myös tuotteiden sopivuus matkailijoiden tarpeisiin, kuten mökkiruokailuun ja grillaukseen. Kauppa muodostaa käytännön yhteyden paikallisen tuotannon ja matkailun synnyttämän kysynnän välille.

Karisalmen luomutila

Eläinten hyvinvointi ja tunnettu tuotantoketju

Yritykseen liittyvä henkilö: Terhi Karisalmi.

Karisalmen luomutilan toiminta perustuu ylämaankarjan kasvatukseen ja lihantuotantoon. Haastattelussa painottuvat eläinten hyvinvointi, niiden hoidon tunteminen sekä mahdollisuus seurata tuotantoketjua alusta loppuun.

Oman teurastamon rakentamisen keskeiseksi perusteeksi kuvataan eläinten kuljetusmatkojen lyhentäminen. Lähellä tapahtuva käsittely tukee tilan tavoitetta huolehtia eläimistä koko niiden elinkaaren ajan. Tuottajan näkökulmasta ruoan arvoon kuuluu tieto siitä, mitä eläin on syönyt ja miten sitä on kohdeltu. Tuotteita toimitetaan Jämsän lisäksi muualle Suomeen, joten paikallisen tuotannon asiakaskunta ulottuu omaa lähialuetta laajemmalle.

Ravintola Patapirtti ja Uusi-Yijälän viinitila

Oma sato ja tuottajaverkostot ruokapalvelujen perustana

Yritykseen liittyvä henkilö: yrittäjä Tarja Uusipaasto.

Patapirtissä lähiruoka on ravintolan toiminnan keskeinen lähtökohta. Omalla tilalla kasvatetaan marjoja ja yrttejä, ja lähituottajilta hankitaan esimerkiksi kalaa, lihaa ja mansikoita. Oman tilan marjoja jalostetaan myös viineiksi, joita tarjotaan ja myydään tilalla.

Haastattelussa korostuvat pitkäaikaiset suhteet lähituottajiin. Kun osa aiemmista kumppaneista on lopettanut, tilalle on tullut uusia tuottajia. Patapirtissä oma tuotanto, jalostus, ravintolatoiminta ja matkailupalvelut tukevat toisiaan. Suomalaiset raaka-aineet ja ruokaperinne ovat tärkeä osa myös kansainvälisille asiakkaille tarjottavaa kokemusta.

Ravintola Hirvikartano

Suomalaiset maut osana luonto- ja ruokamatkailua

Yritykseen liittyvä henkilö: yrittäjä Paavo Partio.

Hirvikartanossa suomalainen ruoka, historiallinen ympäristö ja eläimiin tutustuminen täydentävät toisiaan. Ruokalistalla on riistaa ja kalaa. Ravintola käyttää mahdollisuuksien mukaan lähialueen tuottajien lihaa, juureksia ja muita raaka-aineita.

Myös oman pihan satoa hyödynnetään. Kesällä tarjolla voi olla lähellä kasvatetuista raparbereista tehtyä piirakkaa. Talvella jälkiruoissa voidaan käyttää marjoja. Haastattelun mukaan suomalaiset, paikalle ominaiset maut ovat luonteva osa ruokamatkailua. Ravintolan hirvenliha tulee muualta kuin vierailijoille esiteltävistä tarhaeläimistä.

Toffee Tupa

Paikallista jalostusta ja yritysten välistä yhteistyötä

Yritykseen liittyvä henkilö: Niko Kuparinen.

Toffee Tupa valmistaa makeiset itse Jämsänkoskella. Haastattelussa kuvataan yrityksen kehittymistä aiemmasta makeisten valmistukseen liittyvästä osaamisesta omaksi toffeisiin keskittyväksi toiminnaksi. Tuotekehityksessä hyödynnetään omien ideoiden lisäksi asiakkailta ja muilta tuottajilta saatuja ehdotuksia.

Paikallisuus näkyy valmistuksen ohella yhteistyössä: pakkausten suunnittelussa ja etikettien valmistuksessa käytetään jämsäläistä osaamista. Myyntiä tehdään tapahtumissa, jälleenmyyjien kautta ja verkkokaupassa. Yritys tarjoaa myös mahdollisuuksia asiakkaan tarpeisiin mukautettuihin tuotteisiin. Haastattelussa lähituotannon merkitys liittyy erityisesti paikalliseen valmistukseen ja osaamiseen; raaka-aineiden lähialkuperää ei yksilöidä.

Uusi-Riihijärven tila

Tuoretuotteita suoraan kuluttajille ja ravintoloille

Yritykseen liittyvä henkilö: Heli Raunio.

Uusi-Riihijärven tilalla kasvatetaan mansikoita, vadelmia, perunaa, porkkanaa, sipulia ja hernettä. Tuotteita myydään suoraan tilalta sekä toimitetaan lähikauppoihin ja paikallisille ravintoloille. Tilalla asioimiseen liittyy myös mahdollisuus tutustua maatilaympäristöön ja eläimiin.

Haastattelussa viljelyn keskeisiksi valintaperusteiksi nousevat maku, laatu ja säilyvyys. Tunneliviljelyllä pidennetään mansikan satokautta ja tuotteiden saatavuutta. Tulevaisuuden uusia viljelykasveja pohditaan, mutta nykyinen tuotevalikoima koetaan toimivaksi. Kehittämisessä painottuu siten harkittu uudistuminen ja omaan toimintaan sopivien ratkaisujen löytäminen.

Maalaishotelli Morva

Lähiruoka osana majoitusta ja vieraanvaraisuutta

Yritykseen liittyvä henkilö: yrittäjä Teija Värelä.

Maalaishotelli Morvassa lähi- ja luomuruoka yhdistyvät majoitus-, ravintola- ja elämyspalveluihin. Ruoka valmistetaan alusta asti itse, ja osa raaka-aineista kasvatetaan omassa toiminnassa. Lähialueen tiloilta hankitaan muun muassa lihaa, kasviksia, marjoja ja viljaa.

Haastattelussa korostuvat ruoan tekeminen huolella sekä paikallisten pienyritysten yhteistyö. Samalla esitetään toive, että asiakkaat käyttäisivät pienten yritysten palveluja ja ostaisivat niiden tuotteita. Lähiruoan jatkuvuus kytkeytyy näin suoraan asiakkaiden valintoihin ja paikallisen kysynnän säilymiseen.

Juholan tila

Suoramyynti ja asiakaspalaute toiminnan tukena

Haastateltava: Kyösti Juhola. Haastatteluosuus alkaa noin kohdasta 42.13.

Videon loppupuolella esitellään viljatuotteiden valmistusta omalla kivimyllyllä sekä yhteistyötä ulkopuolisen myllyn kanssa. Tuotteita myydään erityisesti REKO-jakelussa ja myös päivittäistavarakauppojen kautta.

Haastattelussa avataan ennakkotilauksiin perustuvan suoramyynnin toimintaa. Tuottaja toimittaa tilatut tuotteet sovittuun jakeluun, josta asiakkaat noutavat ne. Suora asiakassuhde mahdollistaa myös palautteen saamisen. Tuotteiden makuun ja laatuun liittyvät myönteiset kokemukset kuvataan tärkeäksi työn palkinnoksi.

Johtopäätökset ja tulevaisuuden näkymät

Haastattelujen perusteella lähiruoka on yrityksille sekä liiketoiminnan käytännön perusta että tapa erottautua. Sen merkitys muodostuu tuotteiden mausta ja laadusta, tunnetusta alkuperästä, henkilökohtaisista tuottajasuhteista ja paikallisesta osaamisesta. Ravintola- ja matkailuyrityksissä näitä ominaisuuksia voidaan jalostaa palveluiksi, joissa ruoka, ympäristö ja tarinat vahvistavat toisiaan.

Yritykset muodostavat keskinäisen verkoston. Alkutuottajat toimittavat raaka-aineita ravintoloille ja tuotteita kauppoihin, jalostajat laajentavat alueen elintarviketarjontaa ja matkailuyritykset tuovat tuotteille uusia asiakkaita. Suoramyynti ja REKO-jakelu täydentävät tätä kokonaisuutta. Haastatteluista voidaan päätellä, että useiden myyntikanavien yhdistäminen auttaa tavoittamaan erilaisia asiakasryhmiä.

Tulevaisuutta koskevat näkemykset ovat ennen kaikkea käytännönläheisiä. Haastatteluissa ei esitetä kattavia kasvuennusteita, mutta toiminnassa näkyy halu uudistua: satokautta pidennetään, uusia makuja kehitetään, tapahtumia järjestetään ja tuotteita mukautetaan asiakkaiden tarpeisiin. Kehittäminen tapahtuu yritysten omista lähtökohdista, ja toimivaksi koetun tekemisen jatkuvuutta arvostetaan.

Keskeiseksi tulevaisuuden edellytykseksi nousee kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Tuotteiden tulee olla asiakkaiden löydettävissä ja ostettavissa silloin, kun niitä tarvitaan. Ravintoloille tärkeitä ovat lisäksi raaka-aineiden soveltuvuus omaan tarjontaan sekä toimivat yhteydet tuottajiin. Tuottajaverkostojen uusiutuminen on olennaista, jotta toiminta jatkuu myös yrittäjien vaihtuessa tai lopettaessa.

Kokonaisuutena haastatteluista välittyy luottamus paikallisen ruoan arvoon. Sen tulevaisuus riippuu kuitenkin siitä, muuttuuko arvostus säännöllisiksi ostoiksi ja kannattaviksi asiakassuhteiksi.

Jämsän mahdollisuutena on vahvistaa tuotannon, jalostuksen, kaupan ja matkailun yhteistyötä niin, että alueen tuotteet tunnetaan paremmin ja niitä on helpompi käyttää. Näin paikallisista raaka-aineista syntyvä arvo voi kasvaa ja hyödyttää alueen yrityksiä nykyistä laajemmin.