Keski-Suomen lähiruokaOsaamista · ideoita · markkinoita
Etusivu / Tietoportaali / Tuotekehitys ja uudet ideat / Miten tekoälyllä suunniteltiin ohratuotteita?
Showroom · Aineistosta tuoteideaksi

Miten tekoälyllä suunniteltiin ohratuotteita?

Esimerkki siitä, miten yhdestä raaka-aineesta edetään markkinakysymyksiin, tuotevaihtoehtoihin, resepteihin ja kuvallisiin konsepteihin. Pohjana on Visa Törmälän toimittama 27-sivuinen tekoälykooste.

Tässä esitellään suunnitteluesimerkki. Konseptikuvat, laskelmat ja tekoälyn markkinatulkinnat eivät osoita toteutunutta tuotantoa, myyntiä tai testituloksia.

Tuotekehitys ja uudet ideat · Aiheen muut sivut
Lähtökohta

Mitä uutta ohrasta voisi tehdä?

Koosteessa kysytään, miten ohraa voisi jalostaa kuluttajalle helposti käytettäväksi tuotteeksi. Tekoälyä käytetään ajatusten laajentamiseen ja vaihtoehtojen näkyväksi tekemiseen ennen valmistuskokeiluja.

Ohrasta ideoituja välipala- ja kuivatuotekonsepteja
Tekoälyllä tehty konseptikuva. Tekoälyllä hahmoteltuja tuotemuotoja: kuivia välipaloja, juomaideoita ja muita kuluttajatuotteita. · Koosteen sivu 15. Avaa täysikokoisena →
Näin tekoälyä käytettiin

Seitsemän vaihetta samassa suunnittelupolussa

1. Tiedonhaku

Ohratapauksessa kysytään markkinoista, kuluttajista ja raaka-aineen mahdollisuuksista. Tekoäly auttaa jäsentämään kysymyksiä ja kokoamaan selvityksen rakennetta.

Kooste: sivut 2 ja 16.

2. Tilastojen tulkinta

Kulutusluokkia vertaillaan ja niistä johdetaan oletuksia valmiiden välipalojen mahdollisuuksista. Tämä on ideoinnin lähtökohta: laaja viljatuoteluokka ei yksin kerro ohran omasta markkinasta eikä euromääräinen kasvu kulutusmäärän muutoksesta.

Kooste: sivut 3–11.

3. Vaihtoehtojen ideointi

Tekoälyltä pyydetään esimerkiksi kymmentä ohrasta valmistettavaa kuivatuotetta sekä kohderyhmää ja myyntiargumenttia jokaiselle. Näin sama raaka-aine saa useita mahdollisia käyttötarkoituksia.

Kooste: sivut 12–15.

4. Kohderyhmä ja liiketoiminta

Kysymyksiä tarkennetaan kilpailijoihin, asiakkaisiin, riskeihin ja kustannuksiin. Tekoäly auttaa laatimaan vertailurunkoja, joita täydennetään todellisilla asiakas- ja kustannustiedoilla.

Kooste: sivut 16–18.

5. Konsepti ja reseptiluonnos

Tuoteidealle määritellään nimi, kohderyhmä, arvolupaus, raaka-aineet, makuprofiili ja pakkaus. Reseptistä pyydetään alustava versio, jonka toimivuus ratkaistaan valmistuskokeilussa.

Kooste: sivut 19–20.

6. Tuote- ja pakkauskuvat

Tekoälylle annetaan yksityiskohtainen kuvaus tuotteen rakenteesta, pakkauksesta, väreistä ja käyttötilanteesta. Kuvien avulla vertaillaan eri asemointeja: premium, suorituskyky ja perheen arki.

Kooste: sivut 21–25.

7. Hinnoittelu ja tuotetarina

Lopuksi kokeillaan hintarakennetta ja paikalliseen viljelyperinteeseen perustuvaa tarinaa. Niitä käytetään suunnitteluluonnoksina, ei vahvistettuina hintoina tai pakkauksen valmiina väitteinä.

Kooste: sivut 26–27.

Ideasta koereseptiksi

Reseptit tekivät vaihtoehdoista konkreettisia

Koosteessa vertaillaan kahta reseptisuuntaa. Tekoälyn ehdottamat raaka-aineet ja määrät antavat kokeilulle lähtöpisteen. Ennen valmistusta tekijä tarkistaa mittasuhteet, työvaiheet ja raaka-aineiden soveltuvuuden.

Kaksi ohratuotteen reseptiluonnosta taulukoina
Tekoälyllä tehty konseptikuva. Reseptiikan kokeiluja alkuperäisestä aineistosta. Kuvan laskennalliset ravitsemustiedot on tarkistettava ennen käyttöä tuotetietoina. · Koosteen sivu 20. Avaa täysikokoisena →
Sama idea, eri käyttötarkoitus

Pakkaukset ja käyttötilanteet näkyviksi

Konseptikuvat auttavat keskustelemaan siitä, kenelle tuote on tarkoitettu ja millaisen vaikutelman se antaa. Kuvissa näkyvät tuotteet, pakkaukset ja väitteet ovat suunnitteluehdotuksia.

Kolme ohratuotteen pakkaussuuntaa: premium, suorituskyky ja perhe
Tekoälyllä tehty konseptikuva. Ensimmäinen vertailu: kolme erilaista pakkaus- ja kohderyhmäideaa. · Koosteen sivu 22. Avaa täysikokoisena →
Ohratuotekonsepteja retkeilykäyttöön
Tekoälyllä tehty konseptikuva. Retkikäyttö: samaa tuoteideaa kokeillaan ulkoilun ja eväiden yhteydessä. · Koosteen sivu 23. Avaa täysikokoisena →
Matkakäyttöön suunniteltuja ohratuotepakkauksia
Tekoälyllä tehty konseptikuva. Matkakäyttö: nimi ja esillepano muuttavat tuoteidean käyttökontekstia. · Koosteen sivu 24. Avaa täysikokoisena →
Työpäivän välipalaksi suunniteltuja ohratuotepakkauksia
Tekoälyllä tehty konseptikuva. Työpäivä: tuoteidea liitetään arjen välipalahetkeen. · Koosteen sivu 25. Avaa täysikokoisena →
Suunnitelman viimeistely

Hinnoittelun runko ja paikallinen tarina

Tekoäly auttaa tekemään kustannuserät ja viestinnän vaihtoehdot näkyviksi. Kannattavuus lasketaan todellisista raaka-aine-, työ-, pakkaus- ja jakelukustannuksista. Tuotetarinan alkuperä- ja ravitsemusväitteet tarkistetaan erikseen.

Ohratuotteen hinnoittelun kokeilu ja laskelmarunko
Tekoälyllä tehty konseptikuva. Hinnoitteluharjoitus: aineiston luvut ovat suunnitteluesimerkkejä, eivät tämän sivun vahvistamia kustannuksia. · Koosteen sivu 26. Avaa täysikokoisena →
Keski-Suomen Ohra -tuotetarinan ja pakkauksen luonnos
Tekoälyllä tehty konseptikuva. Paikallinen tuotetarina: viljaperinne tuodaan osaksi uuden tuotteen konseptia. · Koosteen sivu 27. Avaa täysikokoisena →
Sovella omaan tuoteideaasi

Esimerkkipyyntö tekoälylle

Minulla on käytössäni [paikallinen raaka-aine] ja tavoitteena [käyttötarkoitus]. Ehdota viisi erilaista tuotekonseptia. Kerro jokaiselle kohderyhmä, käyttötapa, makuidea, valmistuksen keskeiset kysymykset ja pakkausratkaisu. Erota lähteisiin perustuva tieto, oma tulkintasi ja oletukset. Valitse yksi konsepti pieneksi valmistuskokeiluksi ja laadi sille koereseptin sekä palautteen keräämisen runko. Älä esitä testaamattomia terveysväitteitä tai keksi markkina- ja kustannustietoja.

Mitä esimerkistä kannattaa ottaa mukaan?

Tekoäly auttaa kysymään, vertailemaan ja havainnollistamaan. Tekijä valitsee suunnan, tarkistaa tiedot, valmistaa koe-erän ja arvioi tulokset asiakkaiden kanssa. Koosteessa esitetyt markkina- ja terveysjohtopäätökset ovat lähtöaineiston tulkintoja; niitä ei ole tällä sivulla varmennettu.

Jatka aiheesta

Seuraava askel